Jos saisit valita, ottaisitko kylmän totuuden vasten kasvoja vai kiertelyä ja kaartelua ja ainaista epävarmuutta? Joskus kuvittelee, että toista tai itseään suojellakseen hankalia asioita kannattaa säännöstellä tai niistä ei kannata kertoa ollenkaan. Jos oikein itseään huijaa, voi uskotella, että hankalat asiat jotenkin ajan myötä helpottuvat, ratkeavat itsekseen tai lakkaavat olemasta. Että aika hoitaa. Jepjep.

Uuteen muotoon puetuista ihanteista topkolmoseeni on päässyt "tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen". Erityisesti pidän loppuosasta. Kaikkihan me kait haluamme tavalla tai toisella parantaa maailmaa, tehdä niin kuin on oikein ja hyväksi. Ainakin ajattelemme niin tai jopa puhumme siitä.

Olen vaikuttunut siitä, kuinka tiedostavaa porukkaa partiossa on. Tietotaitoa, näkemystä ja mielipiteitä löytyy niin siviili- kuin partiomaailmankin haasteiden ratkaisuiksi. Partiolaiset osaavat pohtia ja luoda aivan loistavia malleja, ainakin teoriassa. Ja kyllä partiolaiset tarttuvat toimeen ja saavat aikaiseksi. Niistä konkreettisia todisteita ovat esimerkiksi tänäkin kesänä nähtävät ja koettavat piirileirit.

Tämän kaiken tietäen on välillä mielenkiintoista, kuinka paljon ristiriitaista palautetta saakaan, kun joskus esittää mielipiteensä ääneen. On julkisesti jonkin asian puolesta. On tehnyt valinnan kahden tai useamman asian välillä. Sanoo, että ehkä mikään vaihtoehto ei ole täydellinen, mutta minun mielestäni asia pitäisi hoitaa näin ja tästä syystä. Eikö kuitenkin kaikkien kannalta olisi oleellista, että asiaan saadaan kohtuullinen ratkaisu ja päästään eteenpäin pohtimaan uusia sen sijaan, että takerrutaan luomaan yhteen ongelmaan täydellinen malli?

Kogi-kehittämistehtävän raportin pohdintaosaa kirjoittaessani mietiskelin, milloin voi sanoa johtajana tunteneensa vastuunsa. Mielestäni juuri toimeen tarttuminen on olennaista ja sen mittari on henkilökohtaisella tasolla itsensä likoon laittaminen. Vasta, kun nimellään - henkisillä ja fyysisillä äärirajoillaan - seisoo jonkun asian takana ja joutuu tekemään vaikeita valintoja jonkun asian puolesta, voi mielestäni sanoa tarttuneensa toimeen.

Kun on avoin, asettuu samalla alttiiksi kritiikille. Toki asioista pitää voida keskustella, tiukastikin, mutta loppuviimeksi avoimuutta pitää arvostaa. Sen osoittaakseen pitää hyväksyä toisen valinnat, vaikka olisikin eri mieltä. Antaa toiselle ja itselleen mahdollisuus olla oikeassa, erehtyä tai myöhemmin jopa muuttaa kantaansa. Pitää ymmärtää, että aina kaikki ei voi mennä niin kuin itse haluaa tai niin kuin lempileffassa. One vote for the naked truth!